Jooga ja joogaa saunassa

Mitä on jooga?

Jooga sanana tuo mieleen erilaisia asioita, mitä se oikein tarkoittaa. Mielessä on erilaisia kuvia mitä jooga voisi olla, miltä se näyttää, notkeita joogeja erilaisissa kiemuroissa, intialaisia vanhoja miehiä meditoimassa jne.. Mieltäsi voi myös askarruttaa kuuluuko uskonto jotenkin joogaan, vai ei?

“Jooga on Intiassa tuhansien vuosien aikana syntynyt monimuotoinen menetelmä. Alun perin jooga on kokoelma Intian uskontojen pelastusopillisia ja maagisia menetelmiä. Nykymuotoinen jooga kehittyi 1800-luvulla fyysiseksi harjoitukseksi, se levisi Intiasta länsimaihin, ja nykyään sitä harjoitetaan myös vailla maagisuskonnollista merkitystä. Joogaan kuuluu nykyisin asentoharjoituksia ja meditaatiota, ja sen harjoittaminen on monille kehollista terapiaa ja rentoutumista. Intiassa joogaan suhtaudutaan tärkeänä kansanperinteenä, jonka merkitystä hindujen identiteettiin on viime aikoina alettu korostaa.”
Lähde Wikipedia.

“Ihmiset harjoittavat joogaa monista erilaisista syistä. Joogaa voi harjoittaa pehmeänä tai vaativana liikuntamuotona, terapiana, eettisenä elämäntapana, hengellisenä kokemuksena tai keinona saavuttaa tyytyväisyys. Joogassa keskitytään ihmisen kokonaisuuteen: kehoon, mieleen ja oletettuun sieluun, ja siinä tavoitellaan tilaa, jossa ne joogaopettajien mukaan eheytyvät. Joogassa pyritään vapautumaan häiriötekijöistä ja saavuttamaan sisäinen rauha. Kun tämä tila on saavutettu, mielen katsotaan joogaopettajien mukaan olevan seesteinen ja aistien toimivan selkeästi ja ihminen kokevan yhtenäisyyden ja autuuden tunnetta. Tila pyritään saavuttamaan painotuksista riippuen esimerkiksi fyysisillä harjoituksilla eli jooga-asennoilla, hallitulla hengityksellä, meditaatiolla ja vanhojen kirjoitusten lukemisella.”
Lähde Wikipedia.

Joogatunneillani ja ohjauksessani pyrin kiinnittämään asiakkaan huomion oman hengityksen rytmiin, syvyyteen ja hengityksen rauhoittavaan ja virtaavaan tunteeseen. Hengityksen rauhallisuus rentouttaa kehoa, kun keho rentoutuu, rauhoittuu mielikin. Kun joogaharjoituksia, rentoutusta tai meditaatioita on tehnyt useamman kerran, mieli tyyntyy ja rauhoittuu, egon kuiskailut hiljenevät, voit saavuttaa tyyneyden ja rauhan tilan. Onko tämä se tila, jossa voit kokea syvää rauhaa, tyyneyttä, seesteisyyttä, nähdä itsesi naamioiden taakse -sieluusi? Jokainen kokee joogatunnin omalla tavallaan. Intialaista uskontofilosofiaa tai mantrojen laulua ei tunneillani tehdä.

Jokaisen joogatuntini tai retriitin kuvauksessa kerrotaan sisältö, aihe ja mitä kyseiseltä tunnilta tai retriitiltä olet saamassa. Mistä aiheesta esimerkiksi retriiteissä keskustellaan, mitä on aiheena jne. Aina voit toki kysyä, jos jokin aihe sinua askarruttaa tai mietityttää, kysymällä ne selviävät.

Joogan tieni alkoi vuonna 2010 ja vuosia harrastin sekä opetin keskittyen enemmän kehoni tuntemuksiin. Pikkuhiljaa niin erilaisten elämänkokemusten myötä kehon harjoitus muuttuikin samalla niin mielen kuin hieman syvemmänkin olemuksen harjoitukseksi. Näen ihmisen kokonaisuutena, johon kuuluvat niin keho – mieli – sielu. Fyysinen- ja henkinen keho, kun molemmat osa-alueet voivat hyvin, voi myös koko kokonaisuus hyvin. Monet fyysiset oireet ilmoittavat tulostaan ensin henkisen kehon alueilla ennen ilmaantumista fyysisiksi oireiksi keholle. Itseäsi tutkailemalla erilaisissa tilanteissa, voit kenties huomata miten reagoit jännittävään tai uuteen tilanteeseen, kipristääkö vatsasi, miten reagoit kiireessä, stressaantuneena jne.?

Kuvauksia erilaisista joogatunneista

JOOGA 90 TAI 60 MIN

Joogatunnilla keskitytään olemaan tässä ja nyt, kuuntelemaan omaa hengitystä, mieltä sekä kehon tuntemuksia. Teemme Hatha,- lämpö- ja yinjoogaan perustuvia asanoita eli liikkeitä ja liikesarjoja. Yinjoogassa venytetään lempeästi oman kehon ehdoilla syviä kudoksia pitkäkestoisessa venytyksessä. Yin harjoitus huoltaa kehoa aina niveliin ja sidekudoksiin asti. Tunnin lopussa rentoudutaan ja kuunnellaan omaa kehoa sekä mieltä. Joogaan tarvitset joogamaton, vesipullon sekä viltin loppurentoutukseen.

YINJOOGA 90 MIN

Yinjooga on pitkäkestoisia venyksiä kehon lihaksistolle. Asanoissa pysytään 2-5 minuuttia. Lihakset rentoutuvat ja venytys vaikuttaa sidekudoksiin sekä niveliin asti. Tunnilla opitaan hengityksen tahtiin avautumaan asanalle ja sen vaikutuksille. Kuunnellaan kehoa, miten venytys tuntuu niin mielen kuin kehon osalta. Joogaan tarvitset joogamaton, lämminta vaatetta, vesipullon sekä viltin loppurentoutukseen.

JOOGA JA SYVÄRENTOUTUS 60 MIN

Tunti rakentuu lempeistä jooga asanoista eli liikesarjoista, kehoa herättäen. Tunnilla opitaan kuuntelemaan omaa hengitystä, mieltä ja kehoa. Lopuksi syvärentoudutaan, rauhoitutaan, keskitytään omaan kehoon ja unohdetaan arjen kiireet. Joogaan tarvitset joogamaton, vesipullon sekä viltin loppurentoutukseen ja lämmintä päällesi.

JOOGA + TIIBETILÄINEN SOINTUKYLPY 60 MIN

Tunti rakentuu joogasta ja lopussa teemme syvärentoutumisen sointukylvyllä tiibetiläisillä soivilla kulhoilla. Jooga osiossa keskitytään olemaan tässä ja nyt, kuuntelemaan omaa hengitystä, mieltä sekä kehon tuntemuksia. Teemme Hatha,- lämpö- ja Yin joogaan perustuvia asanoita eli liikkeitä sekä liikesarjoja, oman kehon ehdoilla. Lopussa rentoudumme syvärentoutukseen tiibetiläiseen sointukylpyyn noin 15 min ajaksi. Tunnille tarvitset oman alustan, joustavat vaatteet, vesipullon ja loppurentoutukseen viltin sekä lämmintä päällesi.

SOUNDFUL® YIN YOGA

Soundful Yin® Yoga -­tunnilla yhdistyvät Yinjooga, äänimaljat sekä lempeä, intuitiivinen kosketus. Äänimaljoja soitetaan keholla edistäen rentoutumisen tunnetta yinjooga asanoissa. Tarkoituksena on lisätä kehon rentoutumista äänivärähtelyn avulla. Lue lisää täältä.

JOOGAA SAUNASSA 30 MIN

Saunan lämmössä joogaa, rentouttaa niin mielen kuin kehon ihanassa 50 asteen lämpöisessä saunassa. Lämmön ansiosta sinun on turvallista liikkua asanasta toiseen kun lihakset ovat lämpimät. Lämpö saa myös aineenvaihdunnan ja kuona-aineet liikkeelle. Kehosi puhdistuu ja voimistuu. Saunassa joogailu sopii niin ensikertalaisille kuin joogaa jo harrastaneillekin.

Tarvitset pyyhkeen lauteille. Ota myös mukaasi vesipullo ja hikipyyhe. Ota pois kuumenevat korut ja muista juoda joogan aikana sekä jälkeen.

MITÄ ON YINJOOGA?

Yinjoogan 10 perustotuutta

1. Keho ja mieli kaipaavat molemmat rasitusta sekä lepoa. Rasituksen ja levon tasapaino on kaiken hyvinvoinnin perusta.
2. Jokainen keho on erilainen, joten ei ole myöskään olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä ainuttakaan asanaa. Kyseessä on funktionaalinen, ei esteettinen harjoitus!
3. Oleellista ei ole se miltä asana näyttää vaan se miltä ja missä se tuntuu.
4. Pitkä aika on tärkeämpää asanan hyötyjen saavuttamisessa kuin venytyksen intensiteetti.
5. Asanassa ei milloinkaan haeta maksimaalista venytystä vaan optimaalista venytystä.
6. Yinjoogaharjoituksen tavoite ei ole saada kehoa taipumaan huikeisiin ääriasentoihin vaan poistaa kehosta sen luonnollista liikkumista haittaavia kiristyksiä.
7. Lyhyt harjoitus on aina parempi kuin ei harjoitusta ollenkaan.
8. Kipu ei kuulu yinjoogaan. Opettele sietämään olemista ja venytyksen tunnetta, mutta opi välttämään kipua. Kipu on kehon tapa pyytää muuttamaan asentoa.
9. Jotain kohtaa venytettäessä (viedään asioita keuemmas toisistaan) syntyy aina vastakkaiselle puolelle painetta (painetaan asioita lähemmäs toisiaan). Yinjoogassa kehoa hoidetaan ja sen kudoksia, niveliä ja luita stimuloidaan aina sekä venytyksen että paineen avulla.
10. Kehossa on aktiivisia yang-elementtejä (esim. lihakset ja verisuonet) ja passiivisia yin-elementtejä (esim. jänteet, nivelet ja faskia). Molemmat tyypit kaipaavat rasitusta ja huolenpitoa. Yinjooga tarjoaa tätä jälkimmäisille eli yin-osille.

Keho ja anatomia

Yinjoogan suuri kauneus ja sen joogamatolle viettelevä lempeys syntyvät siitä, että yinjooga sopii kaikille kehotyypeille. Yinjoogan perusperiaatteissa on sisäänrakennettuna syvä ymmärrys ja hyväksyntä sen upean tosiasian suhteen, että me kaikki olemme keholtamme erilaisia. Viisaasti tehtynä jokaiselle keholle ja kehotyypille löytyy sopiva muoto, jossa haluttua kehon kohdealuetta voidaan työstää.

Anatomisesti katsoen yinjoogan keholliset pääkohdealueet sijaitsevat etenkin lantion seudulla. Tälle alueelle kiinnittyvät niin jalkojen ja pakaroiden kuin selän suuret lihakset. Sieltä myös löytyvät kehon suurimmat kireydet erilaisten faskian eli lihaskalvojen (sidekudosta) muodossa. Lantiorenkaan seutu on myös kaiken liikkumisen, voimantuoton ja koko kehon perusasennon kannalta äärimmäisen kriittinen alue.

Mieli ja meditaatio

Yinjoogaharjoitus luo hyvät olosuhteet meditaatiotilan spontaanille syntymiselle eli mielen tyyntymiselle ja avautumiselle vastaanottamisen tilaan. Rauhallisen asanaharjoituksen aikana syntyy sisäinen hiljaisuus, mikä elvyttää mieltä ja luo hedelmällisen maaperän ajatuksien väliin hiljentymiselle sekä myös täysin uusille ajatuksille. Meditaatio on mielen tyhjentämisen, eheyttämisen ja hallinnan harjoitus.

Tietoinen läsnäolo (mindfulness) puolestaan tapa elää, päätös elämisestä tässä hetkessä. Mindfulness on läsnäoloa omassa kehossaan, omassa hengityksessään ja siinä, mitä kulloinkin on tekemässä sekä kokemassa. Tämän kaiken tapahtuessa hyväksyvästi (esimerkiksi yinjoogaharjoituksessa), ilman pakottavaa tarvetta muuttaa asioita reaktiivisesti, olemme todellisen hyväksyvän tietoisen läsnäolon äärellä. Joskus se on helppoa, joskus lähes mahdotonta. Aina siihen kuitenkin kannattaa pyrkiä jo oman hyvinvointinsa vuoksi. Ilman tietoista läsnäoloa yinjoogaharjoituskin jää pelkäksi kehon venyttelyksi.

Perinteinen kiinalainen lääketiede

Perinteinen kiinalainen lääketiede perustuu yli 2000 vuotta käytössä olleiden metodien ja oppien hyödyntämiseen. Siinä tavoitellaan kehon sekä mielen tasapainoa, jotta Qi (tai Chi) eli elämänvoima (ns, alkuenergia) pääsisi virtaamaan vapaasti sekä harmonisesti kaikkialle ihmisen sisällä.

Yinjooga on perinteisistä kiinalaisista opeista ammentava harjoitus, jossa asanoiden avulla edesautetaan keho-mielen tasapainoa sekä Qin virtausta. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta yinjoogan avaintekijät ovat lukuisten energiakanavien eli meridiaanien stimulointi sekä yin- ja yang-energioiden tasapainottaminen. Kehossa kulkevia meridiaanikanavia tunnetaan lähes sata, mutta yinjoogassa niistä keskitytään yleensä 10-14 pääkanavan äärellä operoimiseen.

Meridiaanien tehtävä on toimia kommunikaatiokanavina kehon osien välillä (vrt. faskiaverkot) sekä kehon toimintojen säätely ja koordinointi. Ne jakelevat kehon nesteitä (esim. veri) ja lämpöä sekä suojelevat kehoa patogeeneiltä eli ulkopuolisilta taudinaiheuttajilta. Meridiaanit on nimetty yleensä sisäelimien mukaan, mutta niiden vaikutuspiiri ja kanavien kattavuus ovat aina paljon laajemmalla ympäri kehoa. Jokaisella meridiaanilla on myös suora yhteys mieleen ja tunne-elämään.

Kiinalainen lääketiede ei tee eroa kehon ja mielen välille vaan näkee ihmisen yhtenä (keho-mieli-)kokonaisuutena ja samalla myös kiinteänä osana ympäristöänsä. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen hoitomenetelmät ovat lähtökohtaisesti ennaltaehkäiseviä eli kiinalaisen terveysopin mukaisesti ensisijaisesti ei hoideta mitään tiettyä sairautta vaan pyritään ylläpitämään yleistä terveyttä. 

Lue lisää: kiinalainenlaaketiede.fi

Yinjoogan historia

Yinjoogan voidaan katsoa syntyneen aivan 1980-luvun lopulla yhdysvaltalaisen Paul Grilleyn (s. 1958) toimesta. Yinjoogaksi Paulin kehittämää uutta joogaharjoitusta kutsui ensimmäisen kerran hänen oppilaansa ja itsekin hyvin tunnettu joogaopettaja Sarah Powers. Yinjoogan nimellä tämä harjoitus on nyt valloittanut maailman ja alkanut elämään aivan omaa elämäänsä. Nykyisin yinjoogaa on erittäin monessa muodossa ja silti kaikkia uusiakin yinjoogaformaatteja yhdistää pitkäkestoiset ja meditatiiviset asanat, kehollisen monimuotoisuuden ja erilaisuuksien ymmärtäminen sekä kiinalaisen lääketieteen meridiaaniteoriat sekä uusin tutkimustieto faskia-anatomiasta.

Lähde: Total Yin, Jouni Hallikainen, sivusto